Posted on

Miksi Manson on out ja Siitoin in

Elokuvafestivaalien ja -sarjojen kokoaminen on aina paljon sattumanvaraisempi prosessi kuin järjestäjien viralliset tiedotteet kertovat. Kaikki haussa ja harkinnassa olleet nimikkeet eivät päädy lopulliseen ohjelmistoon. Milloin minkäkin elokuvan mukanaolo tai pois putoaminen voi vaikuttaa ratkaisevasti koko hoidon luonteeseen ja teemoihin.

Jossain Norjan elokuva-arkistossa on kasa filmikeloja, joihin on merkitty “Charles Manson”. Mistä elokuvasta on kysymys? Vuosi sitten norjalaisetkaan eivät sitä tienneet. Orionin Stranger Than Fiction -dokumenttisarjaa suunnitellessamme pidimme mahdollisina, että kyseessä olisi Laurence Merrickin dokumentti Manson (1972), joka sisältää ainutlaatuisia haastatteluja kulttijohtajan opetuslapsilta ja Charles Mansonilta itseltään.

manson

Kehutun elokuvan status on ollut alusta asti jännittävän kaksijakoinen: valmistuttuaan se oli esityskiellossa Kaliforniassa ja muutamissa Yhdysvaltain kaupungeissa, mutta kilpaili samoihin aikoihin parhaan dokumenttielokuvan Oscarista!

Ohjaaja Merrickin surmaaminen epäselvissä olosuhteissa vuonna 1977 on vahvistanut sekä dokumentin että päähenkilön pelottavaa mainetta, vaikka rikos ei välttämättä liity kumpaankaan.

Selvää Stranger Than Fiction -ainesta eikä vähiten siksi, että Manson on mukana kuvassa myös sarjan tehokkaassa true crime -vahvistuksessa Tappava totuus (The Killing of America, 1982) sarjamurhaajien ja satunnaisten rikollisten joukossa.

Mutta mistäpä Mansonin löytäisi arkistonäytöstä varten – ainakaan Pohjoismaissa sitä ei liene virallisesti levitetty. Kuitenkin Norjan elokuvatarkastamon tietokannasta selviää, että Merrickin tutkielmaa yritettiin vuonna 1975 tuoda teattereihin, mutta paikallinen tarkastamo määräsi sen täyskieltoon.

Pohjoismaiden arkistoista löytyy muutamia kiellettyjä elokuvia, kuten Enzo G. Castellarin Inglorious Bastards, joka on muutamia kertoja nähty Orionissa Norjan arkistosta lainattuna priimakuntoisena kopiona. Olisiko Norjan arkiston “Charles Manson” samanlainen tapaus?

Syksyllä 2013 salaperäisiä filmikeloja ympäröineet toiveet olivat korkealla. Niiden sisältöä koskeva tiedustelu lähti Norjaan ja vastausta odotellessa Orionin ohjelmavihkon Stranger Than Fiction -esittelytekstin alustavaan versioon kirjoitettiin lyhyt luonnehdinta Merrickin teoksesta.

Pian sen jälkeen Oslosta kuitenkin kerrottiin, että “Charles Manson” ei ole Manson vaan saman tapahtumaketjun draamaversio Helter Skelter, jolla oli parempi onni norjalaissensorien kanssa.

Ilmankin pärjätään, mutta jotain piti keksiä tilalle.

war g

VARHAISEN YDINPROPAGANDAN parhaita paloja kauhukomediana kierrättävä Atomic Café (1982) innoitti ottamaan mukaan Peter Watkinsin Sotaleikin (The War Game, 1965) viime hetken lisäyksenä. Elokuvat täydentävät toisiaan merkillisen osuvasti.

Dokumentti-Oscarilla palkittu Britanniaan suunnatun ydiniskun seurauksien kuvaus Sotaleikki ei tietenkään ole perinteisessä mielessä oikea dokumentti mutta ei pelkkää kuvitelmaakaan; kyseessä on tavallaan sukulaisteos Shockpoint-festivaalin lippulaivalle Hyvästi ihminen (Addio zio Tom, 1971), jota brittiläinen Monthly Film Bulletin -lehti väitti 1970-luvulla Watkinsin parodiaksi. Sotaleikki valmistui tv-tuotantona, mutta pyöri lähinnä valkokankailla, koska BBC hyllytti sen vuosikymmeniksi liian ahdistavana.

Sotaleikin lyhyehkö kesto jätti esityspaikalle lyhytelokuvan mentävän aukon. Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon Vaaran merkki (1978) ei varoittele ydinaseista vaan uusfasismista, mutta pituus oli sopiva ja “kirotun elokuvan” maine juuri oikealla lailla mielenkiintoinen ja kiistanalainen.

Honkasalon ja Lehdon kuvaama valtakunnanjohtaja Pekka Siitoin päätyi samaan slottiin kuin Watkinsin teos, mutta kumpaakaan ei sarjassa esitettäisi, jos Manson olisi löytynyt Norjasta.

armoton k

Juuri suomeksi ilmestynyt John Andersonin kirja Armoton kauneus: Pirjo Honkasalon elokuvataide (Teos 2014) sisältää Vaaran merkille omistetun luvun. Siinä Honkasalo kertoo kiinnostuneensa Lehdon kanssa Siitoinin ryhmän elokuvaamisesta vasemmistohenkisen Kursiivi-kirjapainon räjäyttämisen jälkeen.

Uusnatseilla oli toimisto Kaskistenkadulla Siitoinin lemmikkieläinkaupan takahuoneessa. Sieltä sai ostaa asiaankuuluvia tarvikkeita, hakaristinauhoja, koppalakkeja ja lippuja, toiselta puolelta pupun- ja hamsterinruokaa. Esittäydyimme Ruotsissa asuviksi uusnatseiksi ja kysyimme kuvauslupaa. Siitoin kertoi, että heillä on Vehmaalla talo ja harjoitusleiri.

Vehmaalla Honkasalo ja Lehto kävivät “aateveljien” kanssa muun muassa saunassa:

Saunan jälkeen yksi heistä ryhtyi ennustamaan: Berliinin muuri murtuu ja Euroopan sirpiksi käyristynyt selkäranka suoristuu. Tämä oli 1978, jolloin kaikki vielä uskoivat Neuvostoliiton ikuisuuteen.

pekka

Pian selvisi, että Honkasalon esiintyminen ruotsalaisena natsina meni valtakunnanjohtajaan täydestä muulloinkin kuin valvetilassa.

Myöhemmin illalla Siitoin kertoi minulle unistaan. Hän kertoi nähneensä, miten hän ja minä ratsastamme valkoisella hevosella liekehtivällä kirkon alttarilla. Alkoi tuntua siltä, että oli aika häipyä.

Vaikka Honkasalon ja Lehdon taltiointeja käytettiin todistusaineistona Siitoinin vastaisessa oikeudenkäynnissä, kaikki viranomaiset eivät pitäneet materiaalia autenttisena:

Kaarinan poliisi kuulusteli meitä. Hän yritti väittää, että koko harjoitusleiri oli lavastettu meidän kamerallemme. Tunsin itseni Leni Riefenstahliksi. Myöhemmin kävi ilmi, että Kaarinan poliisilla oli vispilänkauppaa Siitoinin poikien kanssa. ”

Ennakkopalautteesta päätellen Vaaran merkki on Stranger Than Fictionin odotetuimpia elokuvia. Pöhinän keskellä on myös kysytty, nähdäänkö elokuva saksankielisellä kertojaäänellä varustettuna vai kokonaan suomeksi puhuttuna.

Suomenkielinen versio tuntuu olevan tätä nykyä harvinaisempi, mutta KAVI:n esitystoiminnasta vahvistetaan, että se on tällä kertaa luvassa.

Lauri Lehtinen

Atomic Café Orionissa 12. ja 15.3., Tappava totuus 19. ja 22.3., Sotaleikki + Vaaran merkki 26. ja 29.3.

Advertisements

About Lauri Lehtinen

"Lauri Lehtinen on vaarallinen nuori mies, jonka ei pitäisi antaa kirjoittaa." -Aito Mäkinen, 1999

One response to “Miksi Manson on out ja Siitoin in

  1. Pingback: “Miksi Manson on out ja Siitoin in” | Mesikämmen

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s