Posted on

Pirjo Honkasalon natsiaarre

Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon haastattelu Filmihullussa 3/1980.

Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon haastattelu Filmihullussa 3/1980.

Saatuaan Pirun silmän esittelytekstin valmiiksi ja keskiviikon esitystä (5.2. klo 21:00) odotellessaan Shockpoint Orion vietti aikaa Jussi-palkintogaalassa Helsingin Kaapelitehtaalla. Viihtyisä patsastelu sisälsi muutamia Stranger Than Fiction -projektin kannalta ilahduttavia tilanteita.

Elokuvantekijä ja elokuvavaikuttaja Jörn Donner palkittiin Betoni-Jussilla elämäntyöstään, jota 80-vuotias Jörkka kiitospuheessaan lupasi jatkaa. Dokumentti- ja raporttikonkarin osittain ohjaamat Mondo Teeno ja Perkele! Kuvia Suomesta voisivat hyvin olla Stranger Than Fictionissa, mutta ensimmäistä ei löydy ja jälkimmäisen Orion-esitykset vuonna 2013 ovat tarpeeksi tuoreessa muistissa. Jopa hillitty Yhdeksän tapaa lähestyä Helsinkiä sisältää alkuperäisiä mondoelokuvia muistuttavaa kertojaäänen käyttöä: eksentriset ja kovia kokeneet helsinkiläistyypit eivät ikinä itse puhu kameralle vaan tyylitelty, karun humoristinen selostus piirtää heistä pikamuotokuvat.

STF-komitean kotimaisiin kestosuosikkeihin kuuluvan Autobonuksen tekijä Mika Ronkainen korjasi parhaan dokumenttielokuvan Jussin ohjauksestaan Laulu koti-ikävästä. Pitää katsoa tämäkin joskus. Jokseenkin kummallisessa dokumenttivalikoimassa lähinnä faneja kiinnostava taidehanuristin muotokuva Soundbreaker oli selvinnyt esivalintaraadin seulasta finaaliin, toisin kuin Peter von Baghin Muisteja ja aika monet muut oikeasti kannatettavat esitykset.

Lievempänä pettymyksenä Allu Tuppurainen jäi vaille musiikki-Jussia Röllissä ja kultaisessa avaimessa kierrätetyistä kappaleistaan. Eräs Tuppuraisen röllipeikkolaulu (Usvametsän nainen) soi mieleenpainuvasti Stranger Than Fiction -elokuvassa Yksinteoin. Rölli ei ikinä oikein toimi elokuvamuodossa, mutta Tuppuraisen kredibiliteettiä nostavat roolit Visa Mäkisen persoonallisissa komedioissa – ja se, että näyttelijä on kehdannut seistä niiden takana eikä osallistunut ohjaajan vähättelyyn julkisuudessa.

Stranger Than Fiction -ohjaaja Pirjo Honkasalon sielumessutyylinen lähiödraama Betoniyö oli illan palkituin elokuva. Kuuden patsaan voittaja sai odotetusti sekä parhaan ohjauksen että parhaan elokuvan Jussin. Jälkimmäisen pystin ottivat Oscar-tyyppisen protokollan mukaisesti tuottajat Misha Jaari ja Mark Lwoff. Kaksikon projekteihin kuuluu Yksinteoin-tilityksen harmillisesti marginaaliin kadonnut jatko-osa, jota rahoitti Jörn Donner.

Piirit ovat Suomessa näin pienet ja siitä kertoo kai sekin, että Stranger Than Fiction -agentti Antti Suonio löytyy Betoniyön lopputeksteistä levittäjäfirman edustajana.

HETKINEN, NYT VÄHÄN takaisinkelausta. Mitä tekemistä Pirjo Honkasalolla on Stranger Than Fictionin kanssa? Mitä Suomen arvostetuimmalta naisohjaajalta nähdään sarjassa, jossa tulee kaiken maailman mondo bizarroja, tämä on amerikkoja sun muita kuriositeetteja?

Atman, joku voisi veikata, tai Tanjuska ja 7 perkelettä, syvällisiä ajattelevan ihmisen toiseuspläjäyksiä eksploitaation vastapainoksi? No ei. Nyt mennään kovempaan kulttiainekseen.

Vaaran merkki (1978) on Honkasalon ja Pekka Lehdon ohjaama elokuva “valtakunnanjohtaja” Pekka Siitoinin uusfasistisesta järjestöstä. Noin 20-minuuttinen teos päätyi mukaan sarjaan viime hetken säätönä, kun Peter Watkinsin ydinsotavaroitus, hieman alle tunnin pituinen Sotaleikki (1965) tarvitsi lisäkuvan samaan näytökseen. Lehdolta nähdään Stranger Than Fictionissa myöhemmin Yksinteoin (1990) ja Honkasalo on suunnitellut Orionin kevääseen oman Carte blanche -sarjansa.

“Lähdimme liikkeelle hetken ideasta, soluttauduimme järjestön marssi- ja ampumaleirille”, Pirjo Honkasalo kertoo Vaaran merkin taustoista Filmihullu-lehden haastattelussa (Valtiopeli nukkekodissa, Filmihullu 3/1980). Käy ilmi, että käsissämme on jälleen yksi kirottu elokuva, sellainen, joita elokuva-ala, televisio ja viranomaiset eivät osaa käsitellä muuten kuin torjuvasti.

Vaaran merkki ei Pirjo Honkasalon mukaan saanut mitään tukea muttei maksanutkaan juuri mitään.

“Se rahoitettiin Robin Hood -menetelmällä ja laboratoriolaskut katettiin mainos-spottityöllä. Halusimme vaikuttaa elokuvallamme nopeasti järjestön kohtaloon. Yleisradio totesi elokuvan talon ohjelmatoiminnan säännöstön vastaiseksi. Ja toteaa yhä.”

“Elokuva sai kuitenkin asiaankuuluvan levikin rikospoliisissa ja raastuvassa. Siellä meille annettiin kunniaa yli ansioidemme: poliisilaitoksen kuulustelija väitti, että elokuvan ohjauksen lisäksi olimme ohjanneet koko Siitoinin marssi- ja ampumaharjoitusleirin.”

Haastattelussa Honkasalo kertoo todistaneensa viranomaisille, että “marssi ja ampuminen tapahtui poliisilaitoksen luvalla, jossa vielä erityisesti määrättiin, että Suomen lippua tuli kantaa kärjessä, ennen hakaristilippua” ja lisää, että muuta levikkiä tämä elokuva ei ole Suomessa saanut. Lehto jatkaa Ruotsin television esittäneen Vaaran merkin kolmesti ja Suomi-natsien keränneen joka kerta lähes miljoona katsojaa.

Edesmenneestä Siitoinista on tullut kulttihahmo sarjakuvataiteilija Pertti Jarlalle ja monille muille fasismia tunnustamattomille tahoille.  Siitoin ja kumppanit on mahdollista ottaa vitseinä ja osittain ihan tahallisinakin vitseinä. Vaaran merkki on ajalta, jolloin tähän militanttiin alakulttuuriin ei suhtauduttu väriläiskänä vaan sisä- ja ulkopoliittisesti vaarallisena ilmiönä.

Kaikki tämä vain lisää soluttautumistaktiikalla tehdyn elokuvan kiintoisuutta.

Shockpoint Orion ei usko Pekka Siitoinin yliluonnollisiin voimiin, mutta Vaaran merkkiä katsoessa hätkähdyttää, miten osuvasti hänen toverinsa onnistuivat ennustamaan Neuvostoliiton romahduksen. Älkää missatko tätä, mutta älkää missatko myöskään Pirun silmää saati Night Visions Shockpointia. Liput Orionista ja KAVI:n verkkokaupasta.

Lauri Lehtinen

Advertisements

About Lauri Lehtinen

"Lauri Lehtinen on vaarallinen nuori mies, jonka ei pitäisi antaa kirjoittaa." -Aito Mäkinen, 1999

5 responses to “Pirjo Honkasalon natsiaarre

  1. Peetu Möttölä ⋅

    Esitetäänkö Vaaran merkki Orionissa alkuperäisenä versiona vaiko Honkasalo-retrospektiivin eriskummallisena “kv-versiona”?

    • Allekirjoittaneella ei vielä ole tarkempaa tietoa asiasta kuin KAVI:n ohjelmatiedoissa lukee. Tuo “kv-versio” lienee kätevimmin saatavilla kun se esitettiin myös Turussa (ja silläkin tuntuu olevan kannattajansa) mutta Stranger Than Fiction -ministeriö koettaa selvittää KAVI:lta, mitkä ovat vaihtoehdot.

  2. Pingback: Päivän Pekat | Mesikämmen

  3. Edelliseen viitaten, lainaan tässä KAVI:n esitystoiminnan Antti Alasen tämänaamuista viestiä: “VAARAN MERKKI on nyt suomenkielinen. Meillä on siitä kaksi kopiota, viimeksi oli saksankielinen, nyt esitämme suomenkielisen.”

  4. Pingback: “Miksi Manson on out ja Siitoin in” | Mesikämmen

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s