Posted on

Carl-Erik Creutz: Mannerheimin ja mondoelokuvien puhemies

women of

Hei, onko siinä kreivin puhetta vai ei? Onko lauantaina 18.1.2014 nähtävässä Maailman naiset -mondoelokuvassa (La donna nel mondo, 1963) Carl-Erik Creutzin suomenkielinen selostus vai ei?

Kysymys on riivannut Shockpoint Orionia päivästä toiseen, siitä asti, kun Mondo Cane – Tämä on maailma (1962) avasi Stranger Than Fiction -esityssarjan ja hurmasi Orionin katsojat huolitellulla, setämäisen charmantilla kotimaisella kertojaäänellään.

Suomalainen selostus – jota ei voi kuulla muualta kuin Suomi-Filmin vanhasta filmikopiosta – tuo uuden tason Gualtiero Jacopettin ja hänen ohjaajakumppaniensa tasapainoiluun hyvän ja huonon maun välillä.  Herrasmiehen ääni toimii vastapainona paikoin raadolliselle kuvastolle ja tavoittaa selostustekstin rivien väliin ladatun huumorin, joka voisi muuttua tympeäksi ja karkeaksi, mutta ei muutu.

Carl-Erik Creutz studiossa 1957. (Kuva: Yle)

Carl-Erik Creutz studiossa 1957. (Kuva: Yle)

Monet katsojat ja painetut lähteet vahvistavat, että kertoja on kreivi Carl-Erik Creutz (1911-2000), tyylitajustaan tunnettu Yleisradion pääkuuluttaja. Creutz, a.k.a. “Kruksi”, voitti neljä Telvis-patsasta Suomen suosituimpana radioäänenä ja pääsi 1900-luvun Suomi-viihteen kuningastehtävään eli Miss Suomi -kauneuskilpailun juontajaksi vuonna 1946.

Wikipedia kertoo, että kuuluttajan työssä oli myös vakavampaa sisältöä:

“Toisen maailmansodan tapahtumat liittyivät usein hänen kuulutuksiinsa. Hän muun muassa luki Mannerheimin pyynnöstä jatkosodan viimeisen päiväkäskyn.”

1980-luvulla Creutz luki tv:ssä 50 vuoden takaisia uutisia viikottaisessa retro-ohjelmassa. Kreivi oli myös Helsingin elokuvanharrastajille tuttu ääni, joka luetteli teatterien kulloisenkin ohjelmiston palvelevalla puhelinlinjalla. Mieleen on jäänyt, miten Creutz lausui Fritz Langin Metropoliksen (jota Mannerheimintien Studio 123 esitti kesällä 1985 Giorgio Moroderin “remix-versiona”) nimen ruotsalaisittain venyttäen: “Metruuppolis.

Creutz oli Arvi Lindiin vertautuva kansallinen instituutio, mies jonka puheisiin saattoi luottaa. Mutta uskottavuus voitiin kokea myös ongelmana, jos materiaalin ei katsottu sitä ansaitsevan. Peter von Bagh ottaa järeää pulttia Creutzin mondoelokuvien selostuksesta ensimmäisessä kirjoittamassaan elokuvakirjassa Elävältä haudatut kuvat (Tammi 1969).

Kolmannesta maailmasta välittäneeseen Huutomerkki-kirjasarjaan kuuluvassa teoksessa huutia saa erityisesti Hyvästi Afrikan “fasistinen näkemys”, jota huippuluokan kertoja tuntuu salakavalasti legitimoivan.

Ja kun kaikkea vielä kattaa Carl-Erik Creutzin eläytynyt kerronta, sanellaan elokuvan käsitykset ikään kuin jostain Korkeammalta.

Sensuurivaatimusten sijasta von Bagh esittää, että kiistanalaisen elokuvan yhteydessä pitäisi välittää myös muuta tietoa (kaiketi samaan malliin kuin hänen alustamassaan opiskelijanäytöksessä lokakuussa 1968). Citizen Peter ei kriitikkona yleensä tuijota yksittäistapauksia vaan käyttää kohteitaan esimerkkeinä isommista kuvioista. Niin tässäkin:

Jacopettin tapa välittää ja myydä asioita ei ole mikään poikkeus. Samat kiusaukset on kaikilla tiedonvälittäjillä: kilpailu korkeista katsojaluvuista on kova.

Suomi-Filmin Hyvästi Afrikka -mainos Kinolehdessä sisältää maininnan suomenkielisestä puheesta. (Kuva Hannu Riihimäen kokoelmasta.)

Suomi-Filmin Hyvästi Afrikka -mainos Kinolehdessä sisältää maininnan suomenkielisestä puheesta. (Kuva Hannu Riihimäen kokoelmasta.)

PIDIMME SIITÄ TAI EMME, Creutz siis selosti suomeksi elokuvat Mondo Cane – Tämä on maailma ja Hyvästi, Afrikka. Jälkimmäinen ääniraita tuntuu kadonneen, koska elokuvan yhtään kotimaista esityskopiota ei ole arkistoitu. Myöhemmistä Jacopetti-elokuvista Mondo Cane 2 jäi vaille täkäläistä teatterilevitystä (Stranger Than Fiction -esitys 22.1. on itse asiassa elokuvan Suomen ensi-ilta valkokankaalla) ja Hyvästi, ihmisessä puhutaan englantia.

(Muut Stranger Than Fiction -elokuvat, joissa on suomenkielinen selostus, ovat Maailman tabut ja Hellströmin kronikka.)

Mutta entä Maailman naiset; mistä saisimme tietää, onko siinä Creutzin puhetta? Shockpoint Orion ei ehdi mennä Orion-teatteriin junailemaan yksityistä ennakkonäytöstä asian selvittämiseksi. On turvauduttava KAVI:n tietopalveluun.

Tenho-tietokannan mukaan Suomi-Filmin arkistoon tallettamassa filmikopiossa on suomenkielinen selostus. Selviää, että Orionissa lauantaina nähtävä kopio on talletettu vuonna 1972 eli sen edellisestä esityksestä täytyy olla enemmän kuin 40 vuotta.

Tietokanta ja arkiston printtimateriaalit eivät kuitenkaan kerro, kuka selostaa Israelin naissoturien, Borneon ja Afrikan heimosiskojen, ruotsalaisten opiskelijamimmien ja muiden elokuvan kohteiden edesottamukset suomeksi.

Mysteeri syvenee.

Maailman naisten soundtrack-single.

Maailman naisten soundtrack-single.

SHOCKPOINT ORION soittaa Jussi Kohoselle, joka työskenteli 1960-luvulla Suomi-Filmillä monenlaisissa tehtävissä, tittelinään mainospäällikkö.

Huikean koti- ja ulkomaisen kontaktiverkoston luonut Kohonen toimi myös monissa muissa elokuvayhtiöissä. Sivistyneellä otteella hoidetusta elämäntyöstään Sodankylä-palkinnon 2013 saanut ikämies pyörittää yhä pientä klassikkoelokuvien filmikopioiden levitysfirmaa.

Lankapuhelin soi Kohosen asunnossa Helsingin Töölössä. Koti muistuttaa 1800-luvun venäläismestareihin erikoistunutta taidemuseota.

“Creutzista ei ole yhtään pahaa sanaa sanottavana”, Kohonen korostaa kuultuaan selostajan nimen. Hän kehuu kreiviksi kutsumansa Creutzin miellyttävää käytöstä ja vertaa tätä säveltäjä George de Godzinskyyn siinä, että kumpikaan ei kinunnut ylimääräisiä palkkioita.

Nykyiset radioäänet eivät valitettavasti kreiville pärjää: “Olen vanha äijä ja kauhistelen, miten he rääkkäävät suomea.”

Jussi Kohonen ja Anssi Mänttäri Hotelli Sodankylässä kesäkuussa 2013.

Jussi Kohonen ja Anssi Mänttäri Hotelli Sodankylässä kesäkuussa 2013.

KOHONEN KERTOO ostaneensa Mondo Canen Suomen-oikeudet.

“Se oli maailmanmenestys ja aika kallis, mutta ostin sen outright.”

Lukuisia kansainvälisiä elokuvantekijöitä henkilökohtaisesti tuntenut Kohonen muistaa tavanneensa Roomassa Gualtiero Jacopettin ja luonnehtii tätä  “hyvin älykkääksi”.

Dokumenttien suomeksi dubbaaminen oli Suomi-Filmin peruskäytäntö, joka Kohosen mukaan liittyi siihen, että firma teki niistä usein 16 mm -versioita ja levitti niitä kouluihin. (Mondoelokuvien kohdalla ikärajat ja opettajien toleranssin rajat lienevät kyllä estäneet opetusmateriaalina käytön!) Creutz ja Hilkka Helinä olivat yhtiön vakituiset selostajaäänet.

“Hän katsoi originaaliversion monta kertaa”, Kohonen muistelee mestarin valmistautumista Mondo Cane -urakkaan ja toteaa myös suomentajan olleen aika hyvä.

Kohostakin harmittaa, että Creutzin suomeksi selostama Hyvästi, Afrikka on jäänyt arkistoimatta ja kadonnut tyystin. “Se on sääli. Minun jälkeeni (Suomi-Filmille) tulleet eivät välittäneet ja tuhosivat filmejä hirveästi.”

Mutta Maailman naisistahan meidän piti puhua. Muistatko, äänitettiinkö Suomi-Filmillä myös siihen Carl-Erik Creutzin selostus?

“En tiedä, sitä minä en ole tuottanut”, Kohonen vastaa.

Äh, taas vesiperä. Mutta vastaus on silti hetki hetkeltä lähempänä.

Asia selviää Orionissa lauantaina 18. tammikuuta klo 21:00, kun Maailman naisten suomalainen Technicolor-filmikopio lähtee taas pyörimään projektorissa yli 42 vuoden tauon jälkeen, kenties viimeisen kerran missään. Kohta kannattaa pitää silmät ja korvat auki.

Lauri Lehtinen

Advertisements

About Lauri Lehtinen

"Lauri Lehtinen on vaarallinen nuori mies, jonka ei pitäisi antaa kirjoittaa." -Aito Mäkinen, 1999

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s